Omat sähköt

Suojaputket sähkölle ja nettipiuhalle varaus.

Peitetty kaivanto vaatii vielä hieman maisemointia.

Koiruudet olivat hengessä mukana kaivamassa omalla alueellaan =)

Paljon on ehtinyt tapahtua, vaikka koneella en olekaan ehtinyt istumaan. Nyt iltojen iloksi kuitenkin muutama sananen tapahtuneesta.

Sähköt ulkona

Elokuussa saatiin vihdoin omat sähköt talolle. Sähköliittymää ei nykyisin enää saa vetää ilmavetona, joten kaivoimme lähimmältä pylväältä 35 metrin kaivannon, jonne upotimme sähköjohdon 110 mm suojaputkessa ja samaan kaivantoon laitomme rinnalle 50 mm putken nettipiuhaa varten, jos sellainen täytyy joskus taloon vetää. Itse pylväs oli naapurin puolella, mutta saimme luvan kaivaa sieltä asti, niin ei tarvinnut alkaa pystyttämään omaa pylvästä muutaman metrin päähän.

Kaivannon maa oli tuskaisen kivinen, mutta onneksi naapurustosta löytyi koneita avuksi, sillä pelkästään lapion kanssa olisi voinut tulla itku ja pahoja sanoja. Loppujen lopuksi sopivalla porukalla tehden homma sujui vallan mainiosti, eikä sadekaan pahasti haitannut puurtamista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mittauskeskus räystään alla suojassa.

Mittauskeskus kiinnitettiin talon ulkoseinälle, josta sähköt tuotiin sisään kuistin seinän läpi. Näin mittauskeskus saatiin suojaan räystään alle ja veto sähköpääkeskukselle saatiin lyhyeksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sähköt sisällä

Talon ympäri kiertävät lämmityksen ja pistorasioiden johdot.

Talon sisällä kaikki sähköt päätettiin tehdä pintavetoina, jolloin jälkeenpäin muutosten teko on helppoa. Pintavedot käyvät myös tyylillisesti vanhaan taloon, joten sillä ei tarvinnut sen enempää vaivata päätään.

Lattian ja katon rajassa johdot saadaan piiloon listojen taakse, joten näkyville jää vain jakorasiat sekä katkaisijoille ja lampuille tulevat vedot. Lattialistojen alla kulkee talon ympäri kaksi johtoa, joista toinen on pistorasioille ja toinen on pattereita varten. Katon rajassa tuodaan taas valaisimien sähköt ja sieltä vedot katkaisimille.

 

Valmis pistorasian asennus. Johdot kulkevat listan alla piilossa. Siisti ratkaisu =)

Nyt kun lattialistoja on jo jonkin verran paikoillaan, niin täytyy myöntää että topputuloksesta tuli tosi siisti. Aikaa lattialistojen kanssa saa kyllä kulumaan, kun joutuu tekemään kaikenlaista koverrusta, koloa ja kaiverrusta johtoja varten. Tässä vaiheessa olin kuitenkin kiitollinen siitä ratkaisusta, että päädyin mdf-listoihin aidon puun sijaan, sillä työstäminen on nyt ollut varsin helppoa. Haastavinta on saada listat naulattua huokolevyyn kiinni, sillä se antaa tosi paljon periksi.

 

 

 

 

 

 

 

Öljytäytteinen sähköpatteri, johon sähkö tuodaan lattialistan sisältä.

Lämmitysmuodoksi valittiin uunien lisäksi öljytäytteiset sähköpatterit elektronisilla termostaateilla. Paria ikkunaa lukuunottamatta jokaisen ikkunan alle tulee patteri, jolloin koko taloon tulee 9 patteria, jotka huoneesta riippuen ovat pääasiallisena tai avustavana lämmityslähteenä. Näiden lisäksi kylpyhuoneessa on lattialämmitys, joten jäämme jännityksellä odottamaan ensimmäisen talven sähkölaskuja. Pitää vaan muistaa lämmittää uuneja joka päivä ja kovilla pakkasilla sitten reilummin ja useammin.

Categories: Yleinen | Tags: , | Kommentit pois päältä artikkelissa Omat sähköt

Pintamaalia lattioihin

Työhuoneen pintamaalattu lattia.

Makkarin, työhuoneen ja keittiön lattiat saivat pintamaalikerroksen.

Päätimme että tässä vaiheessa yksi ohentamaton kerros riittää. Katsotaan sitten miten se kuluu käytössä ja tehdään tulevaisuudessa uusintaa tarpeen mukaan.

 

Categories: Yleinen | Tags: , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Pintamaalia lattioihin

Lankkulattioiden uusi elämä

Työhuoneen lattian lähtötilanne.

Olimme jo aiemmin selvittäneet, että työhuoneessa ja makuuhuoneessa on lankkulattia muovimaton ja lastulevyn alla piilossa, joten päätimme ottaa ne esiin kunnostusta varten.

Työhuoneessa lastulevyn alla oli vielä lisäksi muovi, mutta lankut olivat sen alla hyvässä kunnossa.

Toimenpiteiden suhteen homma oli varsin yksinkertaista: poistimme muovimatot ja lastulevyt, tarkistimme reunimmaisen lankun alta miltä eristeet näyttivät, hioimme lattian Ramirentistä vuokratulla parkettihiomakoneella (nauhamallisella) ja lopuksi maalaamme lattian muutamaan kertaan. Suurimpien rakojen suhteen pitänee vielä kehittää jotain, mutta muuten lattioista tulee tosi siistit.

Työhuoneen lattian lastulevyt.

Parin lattian kokemuksella voisi sanoa että ensin lattia kannattaa hioa lankkujen suuntaan ja poikkisuuntaan 40 karkeudella ja lopuksi lankkujen suuntaan 80 karkeudella. Viimeistelyyn voisi käyttää hienompaakin, mikäli lattian aikoo lakata, mutta maalin alle tuo 80 taitaa olla ihan riittävä. Hiomanauhat menevät alussa maalista tosi helposti tukkoon, joten nauha kannattaa vaihtaa heti kun rantuja alkaa ilmestymään.

Maalaukseen käytimme Uulan lattiamaalia, joka ohennettiin pohjamaalausta varten 20%. Pohjamaalin päälle tulee pari kerrosta ohentamantonta maalia. Kun kyseessä on öljymaali, niin lattian pinta kovettuu vielä kuukauden ajan lopulliseen lujuuteensa. Eli kalustamaan ei ihan heti pääse.

 

 

 

Muovin alta paljastuu vanhat lankut.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kertaalleen lankkujen suuntaan hiottu työhuoneen lattia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hionnan lopputulos makkarissa.

Seinien viereen jää n. 10 cm kaistale hiomatonta pintaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tukkoon menneitä hiomanauhoja.

Kertaalleen pohjamaalattu työhuoneen lattia.

Categories: Yleinen | Tags: , , , | 1 Comment

Keittiön purku

Keittiön lähtötilanne.

Kaapit purettu avokaapeiksi =)

Vihdoin keittiökin saatiin purettua, jotta sen pintoja päästään uusimaan.

Purimme vanhat kaapistot kokonaan pois tieltä,sillä niissä ei ollut juuri mitään säästämisen arvoista. Runkona oli rimat ja leveyinä kovalevyä. Ei siis voinut puhua mistään arvokkaista puusepän tekemistä kaapeista.

Lattiasta poistimme muovimaton ja sen alta lastulevyn ja muovin. Lopuksi lattiasta löytyi alkuperäinen lankkulattia, joka on tarkoitus hioa ja maalata. Lattiasta löytyi myös kellarin luukku, joka on tosin naulattu kiinni, joten saa nähdä yritämmekö edes avata sitä.

Seinistä poistimme ihanat koreapaneelit ja niiden alta löytyi maalattu tapettikerros. Keittiön seinät saavat saman kohtelun kuin muutkin huoneet, eli ulkoseiniin lisätään yksi kerros huokolevyä. Kaapistojen taakse laitamme lisäksi kipsilevyn tai jonkun vastaavan, sillä kaakelointi ei onnistu huokolevyn pintaan.

 

 

Kulmasta purettiin pois kiinteät korkeat kaapit.

Väliaikainen vesipiste uutta keittiötä odotellessa.

Lankkulattia ja kiinni naulattu kellarin luukku.

Categories: Yleinen | Tags: , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Keittiön purku

Tapetteja taloon

Valinnan vaikeus

Tapettien kohdalla valintaprosessi oli lievästi sanottuna haastava. Emme halunneet vanhaan taloon hengittävyyden vuoksi muuta kuin paperitapetteja, mutta kaikki normaalit rautakaupat myyvät lähinnä non-woweneita ja vinyylejä. Paperitapetteja on mallistossa muutama hassu vaihtoehto eli tasavärinen, raita ja kukka. Tämä sama valikoima toistui missä kävimmekään ja meinasimme jo luovuttaa ja siirtyä vähemmän hengittäviin vaihtoehtoihin.

Päätimme kuitenkin vielä yrittää ja haastavan parin sekunnin googletuksen jälkeen löysimme Helsingistä Tapettitalon, jolla löytyy mallistosta heti 2000 paperitapettia. Teimme sinne lauantaina täsmäiskun ja pyörimme liikkeessä lähes koko sen aukioloajan ja loppujen lopuksi ostimme makuuhuoneen, työhuoneen sekä kodinhoitohuoneen tapetit. Olohuoneen ja keittiön tapetit saimme myös valittua, mutta emme vielä ottaneet niitä mukaamme, sillä huoneet ovat vielä varsin pahasti vaiheessa. Tyylillisesti päädyimme talon henkeen oman makuun mukavasti istuviin kuoseihin.

Sivusilmällä seuratessa huomasimme että muut asiakkaat ostivat rullan tai kaksi, joten meidän ostama määrä oli enemmän kuin koko päivänä muiden asiakkaiden ostosmäärä. Voisi siis sanoa, että olimme varsin hyviä asiakkaita 😉

Tapetoinnin opettelu

Tapetoinnin suhteen meillä ei ollut mitään kokemusta ja olimme ymmärtäneet, että paperitapetti on hankalaa ja uuden non-wowenit yms. ovat tosi helppoja, kun ne voi liisteröidä suoraan seinälle.

Ulkoseinien huokolevyt saivat esiliisteröinnin, jotta ne eivät ime niin paljon liisteriä varsinaisessa tapetoinnissa. Muutamassa tunnissa seinät kuivuivat varsinaista tapetointia varten ja pääsimme hommiin.

Itse tapetointi ei ollutkaan niin haastavaa kuin olimme pelänneet, mutta kyllä siinä silti pari tekijää kannattaa olla, sillä oikean kohdistuksen hakeminen ja muu säätäminen aiheuttaa sen että omat kädet loppuvat äkkiä kesken. Haastavimpia kohtia olivat ehdottomasti kulmat, sillä eihän vanhassa talossa ole suoria linjoja…

Makuuhuoneen tapetti oli kuitenkin varsin helppo tapetoida ja sen kuvio antaa tosi paljon anteeksi seinän muotojen suhteen. Työhuoneen raitatapetti oli taas ihan eri maata ja se reagoi kaikkiin allaoleviin vanhan tapetin epäkohtiin. Onneksi kuivuessaan sekin suoristui varsin nätiksi, eikä lopputulos ollut sielläkään yhtään hassumpi.

Makkari sai jokaiselle seinälle saman tapetin ja työhuoneessa kaksi seinää sai raitaa ja kaksi kuviota.

Tapetoitu makuuhuone.

Työhuoneen tapetit.

Categories: Yleinen | Tags: , , | 1 Comment

Levyjä seinille

Tästä se levytys lähtee.

Ikkunoiden kuntokartoituksen vuoksi jokaisen ikkunan alta jouduimme avamaan huokolevyä ja laittamaan ne takaisin paikoileen. Tämän ja pienen lisäeristyksen vuoksi päädyimme laittamaan ulkoseinien sisäpuolelle toisen kerroksen 12 mm huokolevyä. Näin saamme ehjemmän pinnan tapetointia varten, eikä ikkunan paikkauksien suhteen alempien levyjen epätasaisilla saumoilla ole merkitystä.

Lopputuloksena on siistit ulkoseinät ja yhteensä 24 mm huokolevyä pinkopahvin päällä. Seinistä ei ainakaan tuule läpi =)

 

 

 

 

 

Levytetty seinä tapetointia odottamassa.

Categories: Yleinen | Tags: | Kommentit pois päältä artikkelissa Levyjä seinille

Ikkunoiden katsastus ja kunnostus

Kuntotarkistus

Ikkunan alushirsien tarkistus.

Jo taloa ostaessa tiesimme että ainakin yhden ikkunan alla oli kosteusvaurion kärsinyt hirsi, joka olisi vaihdettava. Tämän vuoksi avasimme jokaisen ikkunan alta huokolevyn ja pinkopahvin hirsien kuntojen tarkistusta varten. Samoin jokaisen ikkunan alalaudan kunto käytiin läpi ulommaisen ikkunan avaamisen jälkeen.

Käytännön testi suoritettiin puukolla tökkimällä puuta ja etsimällä pehmeitä kohtia. Kovaan puuhun puukko ei kärkeä enempää uppoa, mutta pehmeään puuhun se menee ihan kahvaa myöten ilman sen suurempaa voimankäyttöä.

 

 

 

 

 

Hyväkuntoinen hirsi, puukko ei uppoa puuhun.

Huonokuntoinen hirsi, puukko uppoaa kahvaa myöten.

Huonokuntoinen alapuite, puukko uppoaa puuhun kuin veitsi voihin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaihtokohteet ja työtapa

Työhuoneen eteläikkunan alapuite alhaaltapäin.

Talossa on 10 ulkoikkunaa, joista neljä piti uusia heikon alapuitteen tai hirren vuoksi. Korjattavat ikkunat olivat kumpikin keittiön ikkuna, työhuoneen eteläikkuna sekä olohuoneen eteläisempi ikkuna.

Alapuitteeksi laitettiin vanhoista ovenkarmeista sahattuja lankkuja, jotka sopivat mitoiltaan vanhoihin ikkunoihin. Ensimmäinen alapuite saatiin kylppärin ja kodinhoitohuoneen oviaukosta, joka jää meidän remontissa umpeen. Loput puitteet saatiin isän mukana toisella korjauskäynnillä.

Tiivistykseen käytettiin perinteistä pellavarivettä sekä pellavanauhaa, jolla tilkitseminen sujuu huomattavasti irtorivettä mukavemmin. Eristeet hankittiin Domus Classicasta. Neljän ikkunan tiivistyksiin meni viisi rullaa ikkuna- ja ovikarminauhaa, puoli säkkiä rivettä ja pari rullaa huopanauhaa. Karminauhaa olisi voinut olla vielä pari rullaa enemmän, niin irtorivettä ei olisi tarvinnut käyttää niin paljoa.

Käytännössä jos alapuite oli pehmyt, niin myös hirrestä piti poistaa sellainen viiden sentin suikale. Työhuoneen ikkunasta piti poistaa jopa puolet ensimmäisestä hirrestä ja se oli ainoa huone johon tuli uusi hirsi tilalle. Muissa korjaukseen riitti normaali sahatavara.

Sama alapuite irroitettuna ehjästä osasta.

Keittiön eteläseinän ikkunan osalta piti tehdä vielä suurempia toimenpiteitä, sillä siinä oli myös toinen pystypuu mennyt pehmeäksi neljänneksen matkalta. Olimme varautuneet vain alapuitteiden uusimiseen, joten tässä vaiheessa meiltä loppui karmimateriaali kesken. Onneksemme ikkunalle löytyi lähes samanlainen korvaava uusi-vanha ikkuna Rakennusapteekista. Leveyden ja korkeuden suhteen sentilleen samankokoista ikkunaa puitteineen ei ollut, mutta tällä ratkaisulla saimme ikkunan paikoilleen nopeasti ilman ikkunan rakentamista alusta asti uudelleen.

Suurin kiitos ikkunoiden korjauksesta kuuluu isälle, jolle tämä urakka lankesi. Saimme ikkunoihin vielä huoltovinkkinä kääntää ikkunan pokat ylösalaisin, jolloin ikkunoille annetaan 20 vuoden jatkoaika kunnostuksen suhteen.

Hirren veisto sopivaan korkeuteen.

Olohuoneen ikkunan korjattu alapuite.

Työhuoneen ikkuna asennettu takaisin paikoilleen.

Ikkunan reunat tilkitty riveellä ja ehjät huokolevyt asennettuna. Kuin uusi =)

Categories: Yleinen | Tags: , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Ikkunoiden katsastus ja kunnostus

Maalauksen hyviä ja huonoja hetkiä

Katon pesu maalipesulla.

Makuuhuoneen ensimmäinen koitos

Olemme pikkuhiljaa aloittaneet kattojen maalausta ja siinä ei ole kaikki mennyt ihan putkeen ensi yrittämällä. Etukäteen olimme jonkin verran tutustuneet siihen millä maalataan ja mitä pitää tehdä. Olimme todenneet, että vanhaan taloon pitäisi käyttää öljypohjaisia maaleja, jotta pintojen hengittävyys säilyy.

Lähimme sitten ”hyvissä ajoin” juhannusaaton aattona ennen kuutta käymään maalikaupassa tarvikkeita hankkimassa. Maalausvälineiksi lähti telat, pensselit, jatkovarret, silmäsuojat ja tosi hienot Tikkurilan maalauslippikset, jotka saatiin kaupan päälle =) Maalin suhteen olikin sitten hieman haastavampaa, sillä Lohjan paikallisista liikkeistä ei saanut sisälle öljypohjaisia maaleja, joten maaliksi hommasimme sitten hulppeat 18 l Tikkurilan Siroplast 2 -akrylaattimaalia.

Katot ensin pestiin maalipesulla, joka oli ohjeen mukaan laimennettuna varsin vahvaa tavaraa ja lattialle roiskuessa se vaalensi vanhaa maalattua puulattiaa silminnähtävästi. Tässä vaiheessa lattiaa ei tietenkään ollut suojattu, sillä siihen oli tulossa hionta ja uudelleenmaalaus.

Katto ennen maalausta: naulat, johtojen urat ja vaatekaapin kohta erottuvat selvästi.

Pesun jälkeen katto sai kuivaa rauhassa ennen maalausta, ettei maalin alle jää kosteutta häiritsemään. Katosta maalattiin ensin naulankantarivistöt, sillä kannat näkyivät varsin mustana valkeassa katossa. Makuuhuoneessa pohjamaalattiin myös puretun vaatekaapin kohta katosta, jossa oli näkyvillä vanha keltainen maali. Näiden jälkeen koko katto maalattiin paneelien suuntaisesti ja yhdellä kerroksella saatiin jo varsin peittävä tulos. Maalaus tehtiin pensseleillä lattialta käsin jatkovarsien kera. Ainoastaan reunat kierrettiin pienemmän pensselin ja tikkaiden kanssa, sillä isolla pensselillä reunojen viimeistely olisi ollut hieman hankalaa.

Vaikka tulos olikin varsin hyvä, niin katto oli varsin himmeä johtuen täyshimmeästä maalista. Katto ei tosiaan heijastanut valoa samaan tapaan kuin vanha katto. Aloimme myös miettimään, että olisiko öljypohjainen maali sittenkin ollut oikeasti parempi vaihtoehto hengittävyyden vuoksi, joten emme vielä maalanneet toista kerrosta, ennenkuin olimme saaneet lopullisen päätöksen siitä mitä haluamme.

Uulan Into, puolihimmeä valkoinen 9l.

Maalin vaihto

Pohdiskelujen ja googletuksen jälkeen päädyimme vaihtamaan maalin puolihimmeään Uulan Intoon, joka on täysin muoviton ja siten myös perinteiseen tapaan hengittävä maali. Uulaa ei tosiaan löytynyt Lohjalta, joten pyörähdimme Espoon Bauhausissa sitä hakemassa. Hintaero Siroplastiin oli huomattava: Into 139 €/9l ja Siroplast 49 €/18l.

Kattojen käsittelyn hinta nousi siis varsin roimasti, mutta kyseessä on kuitenkin pitkäikäinen ratkaisu ja toivottavasti päädyimme siihen parempaan vaihtoehtoon. Eiköhän tuolle Sirollekin löydy jotain käyttöä jossain vaiheessa, joten ei sitä sentään tarvitse pois heittää.

 

 

 

Kolmeen kertaan maalattu työhuoneen katto.

Työhuoneen muutos

Työhuoneen kohdalla työtavat olivat jo tutut, mutta maali oli tosiaan vaihtunut Intoon. Into oli hieman paksumpaa Siroon verrattuna, joten maalaustulos ei ollut yhtä tasainen ja vanha pohja jäi paistamaan enemmän läpi. Kolmannelle maalauskerralle ohensimme maalia kevyesti ja katosta tulikin jo omien ja vieraiden sanojen mukaan loistava ja hieno. Omissa sanoissa oli toki mukana hieman ylpeyttä ensimmäisestä valmiista katosta omassa talossa. Työhuoneessa kattolistat jätettiin paikoilleen, joten ne maalattiin pienellä pensselillä tikkaiden avulla muun maalauksen lomassa.

Kerran maalatut kylppärin kattopaneelit.

Kylppärin paneelit

Työhuoneen katon kuivumisen välissä ehdittiin myös maalata kylppärin kattopaneelit kahteen kertaan. Siinä huomasi hyvin, että käsittelemättömän puun maalaaminen on paljon helpompaa kuin vanhan maalin päälle työskentely. Tosin maalausta auttoi myös paneeleiden pituus, joka oli vain 1,6 m ja ne sai maalata yksitellen. Tämä mahdollisti viimeistelyn yhdellä vedolla, jolloin epätasaisuuksia ei jäänyt. Paneeleiksi hankimme Puukeskuksesta helmipaneelia, joka vastaa muun asunnon kattopaneelia sillä erotuksella että kylppärin helmipaneeli on peri senttiä muun talon paneelia kapeampaa ja luonnollisesti myös ohuempaa. Kapeampi paneeli tosin sopii pienempään tilaan tosi hyvin.

Maalinpoistoainetta makkarin kattoon.

Makuuhuoneen uusintaerä

Ja takaisin makuuhuoneeseen. Päätimme yrittää poistaa makkarin katosta lateksimaalin, jotta saisimme katon hengittävyyden takaisin. Sivelin puolet katosta maalinpoistoaineella ja annoin sen vaikuttaa ennen pois raaputtamista. Onneksi maalinpoistoaine oli sentään hyytelömäistä, sillä sen sively kattoon paneeli kerrallaan oli varsin tuskaista, lämmintä ja ainehöyryissä tehtävää hommaa, eikä siihen tosiaan olisi enää kaivattu löysää litkua, joka ei pysy missään.

Käsittelyn ja odotuksen jälkeen kiipesin taas katonrajaan takaisin maalia rapsuttelemaan. Yllätykseksi maalia irtosi vain n. 5% siltä alueelta minne maalinpoistoainetta oli laitettu. Eli puolen katon käsittely meni aivan turhaan, sillä kerros oli auttamatta liian ohut. Tästä viisastuneena käsittelin uudestaan yhden ainokaisen paneelin omasta mielestäni reilulla määrällä ainetta, mutta siinäkin onnistuin vain n. 10% tarkkuudella. Ainetta saisi siis laittaa ilmeisesti millin paksuisen kerroksen, jotta se vaikuttaisi. Sellaisella käsittelyllä sitä menisikin kattoon litrakaupalla ja se maksaisi enemmän kuin useamman huoneen maalit ja työtä olisi älytön määrä.

Maalinpoistoaineen "teho".

Päätimme siis jättää maalinpoiston sikseen ja pesimme katon jälleen maalipesulla ja toivomme ettei kattoon jäänyt enää suuria jäämiä poistoaineesta. Pestessä erottui selvästi missä on poistoainetta ja missä ei. Toivomme että maali ei huomaa sitä yhtä selkeästi.

Makuuhuoneen katto on siis työllistänyt ennen lopullista maaliaan meitä enemmän kuin työhuone alusta loppuun, mutta jostainhan sitä on aloitettava ja johonkin ne virheet on tehtävä. Toivottavasti kattojen osalta virhesaldo on jo täysi.

Loppusanat

Jatkamme seuraavaksi maalien kanssa harjoittelua makkarin ja olohuoneen katon kanssa. Valmiit katot tulevat sen jälkeen ihasteltavaksi. Yritämme jatkossa suunnitella vielä tarkemmin ennen tekemistä ja hankintoja, mutta saa nähdä miten käy…

Categories: Yleinen | Tags: , , , , | 1 Comment

Koiruille aitausta

Tällainen pätkä oli valmiina pihan puolella.

Peräkärryllinen riukuja ja tolppia.

Aitamateriaalit läjässä.

Riukuaidan pystypuut.

Kaksinkertaiset pystypuut, koiraverkko ja riu'ut paikoilaan.

Valmis riukuaita kellarilta pensaalle.

Pensasta vasten on pelkät pystypuut ja verkko.

Juhannuksen projektina oli tehdä vihdoin koirien aitaus loppuun, jotta niitä voi jättää hieman huolettomammin pihalle. Pihan puolelle ja tien viereen kellarin ja pensasaidan väliin olin jo aiemmin tehnyt lyhyen pätkän aitaa.

Tien vieressä oleva pätkä korvattiin nyt tukevammalla ja näyttävämmällä riukuaidalla.

Riukuaitaa varten oli jo aiemmin hankittu Iittalasta 50 kpl alaosastaan tervattuja 185 cm pitkiä 3 – 5 cm paksuja tolppia sekä 125 m 3 – 8 cm paksuja riukuja. Riu’ut sahattiin ennen kuljetusta 2,5 – 3 m mittaisiksi, jotta saimme ne mahtumaan peräkärryyn.

Riukujen myyjiltä saimme hyvän ohjeistuksen aidan pystyttämiseen ja kiinnitysmetodiksi suositeltiin 100 mm ruuveja vitsasten sijaan, mikäli haluaa päästä helpommalla. Pienestä metsästämme ei tarvittavaa määrää vitsaksia olisi millään saanut joten sen ja helppouksen vuoksi päädyimme ihan mielellään ruuveihin. Puut olivat varsin tiukkaa tavaraa, joten suoraan ruuvaamalla ei akkukone jaksanut vääntää ruuveja pohjaan saakka, vaan ensin piti tehdä 4,5 mm poralla reiät ruuveja varten.

Ensimmäisessä pätkässä ennen porttia suurin osa ajasta meni sompailuun ja mallailuun, mutta seuraava pätkä sitten sujuikin jo varsin jouhevasti. Riukujen lisäksi tolppiin kiinnitettiin myös koiraverkko, joka jäi ulommaisen tolpan ja riu’un väliin. Näin verkko antaa tukevuutta aidalle, eikä verkkokaan päästä lörpistymään mistään kohti. Verkko kiinnitettiin vielä pystypuihin ja vinoriukuihin hakasilla.

Ensimmäisen neljän metrin jälkeen kellarilta jätettiin puolen metrin pätkä ilman riukuja, sillä siihen on tarkoitus tehdä kulkemista varten portti. Tällä hetkellä portin virkaa ajaa pätkä verkkoa.

Verkkona toimiva 1 m korkea 50*100 mm silmäinen vihreä verkko maastoutuu värin puolesta tosi mukavasti heinikkoon ja pensaaseen, joten näkyvillä on lähinnä riu’ut, jotka pikkuhilljaa harmaantuvat vanhaan tyyliin.

Aitaverkkoa kului yhteensä 95 m ja aitaukseen meni tolppia 1,5 – 3 m välein. Kustannukset jäivät varsin kohtuullisiksi ja riukuaidan tarpeita jäi vielä hyvä kasa jäljelle. Lopuista tarpeista tehdään riukuaitaa myös alapiahalle maisemoinnin vuoksi, mutta vasta sen jälkeen kun tontti on lohkottu ja rajat ovat tiedossa. Nyt kuitenkin koirien osalta käyttöaitaus on valmis.

Categories: Yleinen | Tags: , | Kommentit pois päältä artikkelissa Koiruille aitausta

Lattian avausta ja hormien putsausta

Lattian lähtötilanne: muovimatto.

Muovimatto rullattuna, lastulevy lattiassa.

Lattialankut esillä =)

Lattialankkujen alla tuoreen näköinen villa.

Betonin pinta seinän vieressä.

Makkarista otettiin lattiasta hieman kerroksia pois ja pääsimme nyt lankkulattiaan saakka.

Päällimmäisenä kerroksena oli karvapohjainen muovimatto ja sen alla lastulevy. Muovimatto lähti varsin helposti irti reunoja lukuunottamatta, jotka oli luonnollisesti liimattu lastulevyyn paikallaanpitämisen vuoksi. Lastulevyt oli taas naulattu huolellisesti 10-15 cm välein, joka teki irroituksesta hieman työlästä. Onneksi oli kuitenkin käytetty pienikantaisia nauloja, jolloin suurin osa nauloista jäi lautalattiaan kiinni, kun levyä alkoi vääntämään irti. Yhtä lukuunottamatta levyt saatiin ehjänä irti, mikä oli varsin hyvä saavutus, kun levyjen pituus oli kuitenkin 2,7 m.

Lastulevyt menevät uusiokäyttöön, ensimmäinen menee jo piakkoin kylppärin ja rappusten väliin, mutta muovimatoille ei ole mitään järjellistä käyttöä, joten ne päätyvät kaatopaikalle. Jonkun huoneen muovimaton voi kuitenkin säilyttää esimerkiksi pentulaatikon pohjaa varten.

Parista kohtaa nostimme vielä lankkuja ylös nähdäksemme mitä niiden alla on. Onneksemme sieltä paljastui ihan terveen näköistä villaa, joten se ei aiheuttanut mitään sen toimenpiteitä eristeiden vaihdon suhteen. Parastahan olisi ollut, jos siellä olisi ollut joku hengittävä puukuitueriste, mutta jos tuo villa on säilynyt tuossa kunnossa vuosikymmeniä, niin se on myös hyvä merkki.

Toisen lankun nostimme ihan seinän vierestä, jotta näimme missä hirret lepäävät. Talohan on rakennettu betonianturan päälle, joten betonin ja hirren liitospinta oli hyvä tarkistaa. Betonin päällä on ilmeisesti bitumilevy ja alimmainen hirsi on vielä alaosasta saanut jonkun bitumikäsittelyn, jotta kosteus ei nouse siihen betonin kautta. Hirsi oli täysin terveen oloinen, joten ratkaisu vaikutti toimivalta. Alimmassa hirren kolossa on eristeenä lasivillaa, joka on hieman tummunut, joten vaihdamme sen pellavariveeseen, joka ei ole niin altis kosteudelle kuin lasivilla.

Lattiassa on muutamia varsin suuria 5-10 mm rakoja, joiden kohdalla pitänee tehdä hieman tilkitsemistä. Pienemmän raot kuuluvat vanhaan lattiaan, mutta toivottavaa olisi että sinne ei sentään varvas mahtuisi. Luultavasti peitämme niitä ohuilla puusuikaleilla, jonka jälkeen lattia hiotaan ja maalataan. Lattia jää siis siis puupinnalle ja jalkalistat pitänee vaihtaa hieman suurempiin, jotta saamme seinien vierestä aukot umpeen, kun lattialla ei ole enää seinästä seinään menevää lastulevyä.

Tulisijat ja hormit tarkistettu käyttökuntoon.

Ehdimme saada ennen kesälomia paikallisen nuohoojan käymään tulisijat ja hormit läpi. Saimme talon myyjältä suosituksen paikallisesta nuohoojasta ja meillä kävi sitten Siuntion Nuohousliikkeestä Tage Ekström, joka on kymmenen vuotta käynyt tekemässä nuohoushommia tässä talossa. Sain samalla mukavasti historiatietoa miten mitäkin on käytetty ja mitä pitää ottaa huomioon.

Kymmeneen vuoteen talossa ei ole käytetty muita tulisijoja kuin keittiön hellaa, mutta se onkin ollut sitten aamusta iltaan käytössä. Tosin viimeisten muutaman vuoden ajan sekin on ollut vain harvoin käytössä, koska talossa ei ole asuttu vakituisesti.

Talon pohjoispäädyn hormeista ilmanvaihtohormi ja kodinhoitohuoneen hormi olivat hyvin auki, mutta se ei auta meidän lämmitysten suhteen, sillä kodinhoitohuoneeseen ei ole tarkoitus laittaa tulisijaa. Makuuhuoneen ja olohuoneen kanavat yhdistyvät samaan hormiin ja siellä olikin sitten ”pieni” tukos – naakan pesä :-O Pesä oli parin metrin syvyydessä ja se lähti hakkaamalla menemään alaspäin, kunnes se jäi jumiin pari metriä alemmas ja kiilautui sinne irtotiilen kanssa. Pesän poistoa varten sovittiin uusi aika lomien jälkeen ja Tage tulee sitten jatkamaan sen osalta ja voi olla että hormi pitää piikata yläkerrasta auki, jotta pesän saa pois. Huhhuh.

Keittiön leivinuuni ja hella.

Eteläpäädyn hormeissa myös ilmanvaihtohormi ja hellan hormi olivat hyvin auki. Leivinuuni ja työhuoneen uuni menevät samaan hormiin ja siellä oli myös naakan pesä tukkeena. Se tulikin yllättäen varsin helposti alas ja muutamien kauhomisten ja rassailujen jälkeen hormista saatiin kaksi ämpärillistä risuja ja muuta tauhkaa pihalle. Operaation jälkeen uunin veto muuttui huomattavasti, joten oli hyvä, ettei lähdetty kokeilemaan uunin lämmittämistä ennen nuohoojan käyntiä.

Sain myös opastuksen hellan tuplapeltien käytöstä. Mikäli haluaa lämmittää hellan uunia, niin silloin oikea pelti kiinni ja vasen auki ja vastaavasti toisinpäin. Tosin kaikkein helpoimmalla pääsee, kun pitää kummankin pellin auki, niin veto on hiukan parempi. Hella on tosiaan hieman haastava saada vetämään hyvin, sillä siinä on useita pitkiä vaakasuuntaisia kanavia. Voi siis olla, että joskus hamassa tulevaisuudessa tilalle voi tulla suoremmilla kanavilla varustettu hella.

Eteläpäädyn tulisijoille on siis annettu lämmityslupa. Työhuoneen uunin eteen pitää tosin laittaa ensin suojapelti ennenkuin sitä saa käyttää, mutta toistaiseksi meille piisaa leivinuuni ja hella. Ensimmäiset kerrat kannattaa lämmittää vain kevyesti, että ajan mittaan kostuneet tiilit kuivuvat, eivätkä reagoi liian voimakkaasti.

Piippujen katon päällä näkyvältä osuudelta tiilit ovat enää varsin heikosti kiinni, joten saimme suosittelun, että piiput kannaisi purkaa siihen asti, kunnes tukeva hormi tulee vastaan ja muurata uudestaan. Tällainen toimenpide on siis edessä ja samalla uusitaan piippujen pellitykset, laitetaan piipuille hatut ja lintuverkot. Muuten hormit olivat kunnossa, eikä niitä tarvitse lähteä putkittamaan tai pinnoittamaan.

Nyt vaan odottamaan hieman kuivempaa keliä ensimmäisille testeille, sillä tällä sateella ei tule muuta kuin savut sisälle.

Categories: Yleinen | Tags: , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Lattian avausta ja hormien putsausta