Synnytyksen aika
Maanantain ja tiistain välisenä yönä Senan lämmöt tippuivat ja se halusi ulos noin tunnin välein tyhjentämään itseään. Kuudelta aamulla, viimeisellä ulkoreissulla sillä tuli kakkaponnistelujen jälkeen portaiden juureen lorahdus liman ja kirkkaahkon vuodon sekaista nestettä, joten siirsin itseni puoliunesta hereille ja olen nyt seuraillut milloin poltot alkavat.
Kello yhdeksän aikaan odottellaan edelleen synnytystä käynnistyväksi. Ehdin kuitenkin vielä torkahdellakin tässä välissä, flunssatoipilaana oleminen itsellä parantaa ilmeisesti hermojen kuntoa..
Sena on hyvin aktiivinen edelleen, ja olisi mielellään syönyt aamuruokansa, mutta tällä kertaa minä olin kurja enkä tarjonnut sitä, koska se tuskin olisi ainakaan vähentänyt ulkona juoksemista sen kanssa. Senan fiilikset mahassa olevista pennuista on jotakuinkin painaa, pissittää, kakattaa ja nälässäkin pidetään.
Ensimmäinen silminnähtävä supistus tuli 10:02.
10.20 alkoi tasaisemmat ponnistelut
11.50 ensimmäisen pennun vedet tulivat
11.56 näkyi nenä
12.05 syntyi vilkas soopeli poika, kaulus löytyy tutusti katkonaisena, painoa 283g
13.35 pulahti ulos vaivatta reipas soopelinarttu, kaulus. paino 223g
Tällä pikkuneidillä riittää sanomista jos ei ole sopivan kokoinen nisä tai naapuri tai luultavasti mikä tahansa mikä on huonosti oikeuttaa valittamaan.
15:12 syntyi tauon jälkeen tricolour tyttö, 269g reipas menninkäinen (vai olikohan tää se örkki mikä potki kyljestä?)
16.10 Kaikki pennut voivat mainiosti ja luulisin että tämä oli tässä. Senakin raivokkaiden loppupetausten jälkeen rauhoittui imettämään pentuja. Tosin sillä on ollu jokaisen pennun väli sen verran pidempi, että seuraillaan sitä tässä kuitenkin illanmittaan vielä.
Päivitystä loppuillan ja aamun tapahtumiin. Kuuden aikaan syntyi kuin syntyikin pienenpieni trikkityttö 95g, joka oli kuiva ja hoikka vaikkakin eloisa. Illan mittaan kävi selväksi ettei se innostu syömään Senan tissillä maitoa, ja toivoin sen johtuvan sen pienuudesta joten annoimme pari kertaa Puppy Buusteria sille, jolla se tuntuikin hieman reipastuvan. Tarkistin pennun suun rakennevirheiden vuoksi, mutta en nähnyt siellä mitään. Ruokahaluton pentu, joka hakeutui vain lämpöön ei vaikuttanut kovin pitkäikäiseltä kaverilta, mutta koska se hieman tuntui virkistyneen illalla ja annoin sen jäädä muiden pentujen seuraan. Aamulla pentu kuitenkin rohisi selvästi ja oli kuivunut entisestään, joten uusintatarkastus osoittikin sillä olevan kitalakihalkion, se vain ei ollut osunut silmääni sitä sen ollessa virkeämpi etsiessäni. Koska toivoa ei ollut, pääsi pikkuinen sitten pentujen taivaaseen odottelemaan uutta kierrosta täällä meidän seurana. Lopetuspäätös oli helppo, mutta yksi vaikeimpia suorittaa puolen vuorokauden tehohoitamisen jälkeen. Näitä toivoo ettei tulisi vastaan kovin usein, sillä eläimen, vaikka sitten juuri syntyneen pennunkin, kuolema toi aika lohduttomasti mieleen muistoihin vanhat kuolleet nelijalkaiset toverit.
Kolme isompaa pentua jäi siis Senan viekkuun ja meidän iloksi tällä kertaa. Ultran näyttämä neljä pentua osui kohdalleen, siitä pojot Tuhatjalka Virkkalaan.